Kannanotto duaalimallin ja ammatillisen korkeakoulutuksen puolesta 20.4.2015

Korkeakoulujen kehittämisen perustuttava duaalimallin vahvistamiseen

Suomalainen korkeakoulujen duaalimalli toimii erinomaisesti esimerkiksi tuoreen kansainvälisen arvioinnin (OKM 23.3.2015) mukaan. Ammattikorkeakoulut tuottavat tehokkaasti ja käytännönläheisesti työvoimaa suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin, kun taas yliopistot tähtäävät pidemmän aikavälin tutkimustuloksiin ja tutkimuksellisen perustan saaneiden maistereiden tai tohtoreiden kouluttamiseen. Molemmille sektoreille on oma luonteva ja tärkeä roolinsa yhteiskunnassa, erityisesti koska koulutusta voidaan profiloida opintojen alusta lähtien erilaisiin päämääriin. Myös ammattikorkeiden ylempi tutkinto (Yamk) on tärkeä, koska se vahvistaa edelleen profiloitumista ja korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Duaalimallin vaihtoehtona ei voi pitää mallia, jossa ammattikorkeakoulut tuottaisivat kandidaattitason tutkinnon ja yliopistot hoitaisivat koulutuksen tästä eteenpäin. Työelämä ja innovaatiojärjestelmämme tarvitsevat jatkossakin koko ammatillisen koulutuksen reitin käyneitä osaajia. Esimerkiksi insinöörikoulutukseen hakeutuvista noin kolmannes tulee ammatillista väylää pitkin. Yliopistojen teoreettisesti painottuva, vain 3-vuotinen koulutus ei ole todellinen vaihtoehto tälle joukolle, ja siksi tarvitaan kustannustehokasta ja ammatillista väylää tulevien kouluttamiseen erikoistunutta ammattikorkeakoulujärjestelmää.

Teollisuuden etu on niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin työelämäsuuntautuneen ammattikorkeakoulun arvostuksen säilyminen ja vahvistuminen. Sen sijaan ammattikorkea-koulujen insinöörikoulutuksen fuusioiminen yliopistojen kandidaattitutkintoihin heikentäisi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kapeuttaisi olennaisesti teollisuuden työnantajien rekrytointiperustaa.  

 

 2. Säänneltyjen ammattien osaaminen uhattuna

Nykyinen duaalimalli takaa osaamisen niissä ammateissa, jotka ovat Suomessa ja Euroopassa esimerkiksi turvallisuussyistä tarkkaan säädeltyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi useiden alojen insinööri (AMK) -tutkinnot, rakennusarkkitehti-, ensihoitaja-, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutus. Tämä perustuu siihen, että ammattikorkeakoulut voivat tällä hetkellä itsenäisesti päättää tutkintorakenteen, opintosisällöt sekä opiskelijavalinnan perusteet työelämän tarpeista ja lainsäädännön antamista linjauksista käsin.

Säädeltyjen ammattien edellyttämää osaamista ei voida tuottaa yliopistomaisilla, 3-vuotisilla opetussisällöillä eikä kandidaattitutkintojen päälle rakennettavilla suppeilla työelämämoduuleilla. Yhdenmukaistamalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perustutkinnot menetettäisiin selkeät, erilaista osaamista teollisuuden tarpeisiin tuottavat yliopisto- ja amk-profiilit. Lisäksi koulutusjärjestelmien yhdistäminen tuottaisi nykyistä monimutkaisemman kokonaisuuden, jossa tutkintojen vertailtavuus kärsisi merkittävästi.

 

3. Yhteistyön lisääminen ei saa merkitä duaalimallin heikentämistä

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle ei ole ollut lainsäädännöllisiä tai rakenteellisia esteitä. Yhteistyötä esimerkiksi Metropolian, Aallon, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa on tehty yli 15 vuotta. Se on toteutunut esimerkiksi yhteisten kirjastojen, kieliopetuksen, yhteisten opettajien tai opiskeluryhmien, tilojen, laitteiden ja laboratorioiden yhteiskäyttönä, henkilöstöhallinnon periaatteiden ja laatujärjestelmien yhteiskehittelynä.

Jatkossa merkittävä potentiaali on yhteisessä koulutusviennissä, yrittäjyysopinnoissa ja start up -tukipalveluissa sekä yhteisissä tietojärjestelmissä. Näitä kaikkia uusia yhteistyön muotoja on jo eri ammattikorkeakoulujen välillä. Kaikissa tapauksissa tavoitteena tulee olla teollisuuden tarpeisiin tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas koulutusreitti työelämään.  

20.4.2015 Inske ry ja Metropolia Ammattikorkeakoulu

 

» INSKE ry

» Metropolia Ammattikorkeakoulu